Blogi

Kompassi kasvun kartalle.

Präkkärillä pohdittuja: yhteenvetoa koulutuksesta

Iso mitallinen ymmärrystä, huisasti lisää tietoisuutta ja lukematon määrä mahdollisuuksia!

Vilka THMiellejärjestelmiä, ankkurointia, samauttamista, uskomuksia, tavoitteita, arvoja jne… tässä muutama aihe puolen vuoden taipaleelta, eli pari viikkoa sitten päättyneeltä NLP Practitioner –koulutukselta. Olen nyt tässä lähipäivinä pohdiskellut ajatuksiani ja toimintatyylejäni erilaisissa tilanteissa, ja yrittänyt haeskella näissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia viime elokuulta näihin keväisiin päiviin.

Ensimmäinen mieleeni nouseva asia on ymmärrys itseäni, muita ja meidän kaikkien erilaisuutta kohtaan. Se että minä näen ja koen asiat tällä tavoin, ei suinkaan tarkoita, että sinä näkisit ja kokisit ne samalla tavalla. Varmasti tuttuakin tutumpi juttu ihan jokaiselle, mutta itse en ollut koskaan tullut ajatelleeksi kuinka kokonaisvaltaista tämä yksilöllisyys ja erilaisten asioiden kokeminen voikaan olla. Kaikki me koemme tapahtumat, tilanteet, sanat, eleet ja reaktiot omien silmälasiemme läpi, lasien joihin elämä ja aiemmat kokemuksemme ovat naarmuttaneet ikuiset ja yksilölliset jälkensä. Näkemästämme ja kokemastamme teemme omat yksilölliset tulkintamme. Jos erilaisuus on rikkaus, voisi erilaisten tulkintojen hyväksyminen ja ymmärtäminen olla puhdasta kultaa.

Toinen asia on totuuksien erottaminen uskomuksista. Kykyni erottaa uskomus ja käsitys totuudesta on kokenut melkoisen kehityksellisen harppauksen, sillä aiemmin en ollut tätäkään tullut sen ihmeemmin pohtineeksi. Tunnustan kuvailleeni itseäni useita kertoja ujoksi, siten kuin se olisi täyttä totta. Nytpä koulutuksessa oivalsin, että kyseessä onkin ollut uskomus, jota olen jo pienestä pitäen ajatellut omaksi persoonallisuuteni piirteeksi. En muista milloin omaksuin, tai siis jumiuduin ajatukseen ujoudestani, enkä halua edes ajatella kuinka monta jännittävää tapahtumaa ja tilannetta minulta on jäänyt väliin kun ”ujouteni” puolesta en ole uskaltanut astua turva-alueeni ulkopuolelle. Ujous on vain yksi uskomuksistani, lukuisia muitakin on nyt tullut havaittua kokemani totuutta vai uskomusta -herätyksen jäljiltä. Nyt tiedostaen ja erottaen totuudet uskomuksista, näen ympärilläni valtavia määriä mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Eroavaisuuksien ymmärtämisen ja uskomusten tunnistamisen lisäksi koen eläväni entistä tiedostettua elämää, siis että olen oikeasti tässä, läsnä siinä mitä teen. Vähän tilanteesta riippuen, osaan paremmin nähdä, tuntea, kuulla, maistaa ja haistaa sen hetkisen ympäristön tarjoamia ärsykkeitä. Koulutuksessa tehtiin keskellä itseä  –harjoitusta, jonka avulla on mahdollista lisätä tietoista läsnäoloa, mutta koen ettei muutos ole kokonaan tuon yksittäisen harjoituksen ansiota. Minusta tuntuu, että tietoiseen läsnäoloon on johdattanut myös muut puolen vuoden aikana käsittelemämme aiheet, joiden avulla olen askel kerrallaan löytänyt enemmän itseäni ja sitä mitä oikeasti olen. Olen löytänyt omia vahvuuksiani, kirkastanut unelmiani, asettanut tavoitteita, päästänyt irti useista rajoittavista uskomuksista ja asettanut omia rajoja.

Paljon jäi käteen, tai paremminkin mieleen, mutta se, mitä en mukaani voinut koulutuksesta harmikseni saada, oli avoin ilmapiiri, jossa omia kokemuksia oli turvallista ja mieluisaa käydä erilaisten harjoitusten siivittämänä. Puolivuotinen oli jollain tavalla myös hyvin terapeuttista, sillä koulutuksissa sai keskittyä omaan itseen, oman mielen ja ajatusten tulkitsemiseen ja työstämiseen. En voi edes kuvitella, mistä löytäisin vastaavanlaisen mahdollisuuden itseen keskittymiseen näinkin syvälisesti.  Aiempaa itsevarmana, läsnä olevana ja mahdollisuuksille avoimena voin jatkaa elämääni kepein mielin. Tulevaisuuskaan ei hirvitä niin kuin aiemmin, sillä tiedän nyt, että minä itse päätän miltä huominen näyttää, ja miksi murehtia kun ohjat ovat omissa, varmoissa käsissäni?

Eroja on tässäkin, sillä jokainen kokee koulutuksen omalla tavallaan, ja nämä olivat niitä minulle merkityksellisimpiä asioita tuon mielenkiintoisen ja oivalluttavan matkan varrelta.

Oletko jo itse präkkärin käynyt? Mitä koulutus antoi sinulle?

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!