Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Kieli puhuttaa

vistintaMe ihmiset olemme paljon enemmän, kuin sanat joita käytämme. Ja samalla sanat ovat toisinaan paljon enemmän kuin me. Yksi sana saattaa toimia – niin hyvässä kuin pahassa – kipinämikkona, joka saa nuotion roihuamaan tai sytyttää kokonaisen metsäpalon.

Miksi näin?

Samat sanat tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Oletko kasvanut ympäristössä, jossa lapsia kutsuttiin hellästi kullannupuiksi, murusiksi tai rakkauden hedelmiksi? Minä en. Meillä vastasyntynyttä kehdossa kellivää kääröä tuijoteltiin ihastelevasti, “ihana pikku penska” kuiskutellen.

“Penskailu” vei minut aikanaan moneen hämmentävään tilanteeseen. Minulle kun penska on ennen kaikkea hellittelynimi. Monelle muulle se tarkoittaa kauhea kakara -tyyppistä lasta. “Penska” on tehnyt Vaahteramäen Eemeliä pahempia tuhmuuksia tai on koko identiteetiltään muutamaa astetta vintiötä vaikeampi tapaus. Olen oppinut tarkentamaan viestintääni, enkä enää riko vastasynnyttäneen äidin onnen hetkiä heijaamalla pikku prinssiä tai prinsessaa vääriin tunnetiloihin vievillä saatesanoilla (se penska). Minä olen kutsunut suloisuuksia penskaksi ja ystäväni, joita ja joiden lapsia rakastan, ovat kokeneet sen nimittelynä.

Viestintäänsä kannattaa siis sopeuttaa vastaanottajan mukaan. Tämä on toki mahdollista etenkin silloin kun tuntee viestin vastaanottajan ja tämän arvomaailman. Jos ei tunne, kannattaa käyttää sanoja, jotka yleisesti ja oman kokemuksen mukaan herättävät positiivisia tunteita.

Kielellä puhutaan ja kieli puhuttaa. Myös mieltä. Millaisia sanoja kannattaa käyttää ja mitä sanoja välttää? Vinkkejä ja työkaluja parempaan puhuttuun ja kirjoitettuun viestintään saat True Heartsin “Viesti positiivisesti ja vaikuttavasti” -valmennuksessa ensi viikon tiistaina 28.10. klo 9-16 tai vaihtoehtoisesti tiistaina 25.11. klo 9-16.

Vielä ehdit ilmoittautua mukaan!

Kirjoittaja Tarja Törmänen on toiminut syyskuusta 2014 lähtien Valmennusyhtiö True Heartsin viestintävalmentajana.

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!