Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

NLP-polkuni päätöksessä: kieli kokemuksiemme representaationa?

Nelli Asikaisen blogikirjoitussarjassa seurataan ”matkaa hämmennyksestä tietoisuuteen” NLP Practitioner -kurssilla keväällä 2015.

NLP-polkuni päätöksessä: kieli kokemuksiemme representaationa?

NLP-koulutukseni viimeisen viikonlopun aikana palasimme niin sanotusti back to basics – harjoituksiin, menetelmiin ja tekniikoihin, joista NLP on lähtenyt kehittymään siksi mitä se tänä päivänä on. Näistä metamalli oli yksi NLP:n ensimmäisistä formaaleista menetelmistä. Metamalli on tällaiselle kieli-intoilijalle aivan valtavan mielenkiintoinen, koska se raottaa verhoa siihen, miten voimme käyttää kieltä niin, että ymmärrämme nopeasti toisen ihmisen ajatusmaailmaa ja käsityksiä.

NellinBloginosto2

Jokaisella meistä on oma subjektiivinen kokemuksemme todellisuudesta. NLP:ssä oletetaan, että tällä kokemuksella on muoto ja rakenne, joka on kielen kaltainen. Myös puhuttu kieli, sanat, joita käytämme, kytkeytyy läheisesti tähän subjektiiviseen kokemukseemme. Täten muuttamalla sanoja, joita käytämme, voimme muuttaa myös kokemustamme. Metamalli on yksinkertaisesti joukko lingvistisiä työkaluja, joiden avulla voimme oppia käyttämään kieltä niin, että pääsemme kosketuksiin toisen ihmisen todellisuuskäsityksen rakenteen ja sisällön kanssa ja tarvittaessa voimme myös laventaa sitä. Se antaa meille täsmällistä tietoa toisen ihmisen henkilökohtaisesta kokemuksesta.

Metamallin lähtökohtana on ajatus siitä, että kieli on eri asia kuin se kokemus, jota se kuvaa. Käyttämämme kieli, normaali puhe, kuvaa kokemusta ja havaintoja todellisuudesta ja sitä kutsutaan kielen pintarakenteeksi. Kieli on kokemuksemme representaatio. Tämän pintarakenteen tasolla käyttämämme kieli on kuitenkin usein niin supistunutta ja kaventunutta, että meidän on sen perusteella vaikea saada käsitystä toisen ajatusmaailmasta. Kun ihminen kertoo kokemuksistaan, kieli kaventuu usein poistojen, yleistyksien, nominalisaatioiden ja merkitysten muuntumien johdosta. Metamalli tarjoaa meille keinot päästä tutkimaan kielen syvärakennetta, joka pitää sisällään kokemusten täydellisen kielellisen muodon. Mallin tarkentavien kysymysten avulla voimme ohittaa kaventumat ja saamme kokemuksen ja todellisuuden vastaamaan paremmin toisiaan.

NELLIBLOGINOSTO1

Ja sitten. Mitä olen oppinut? Olen oppinut valtavasti viestinnästä ja vuorovaikutuksesta ja samalla myös itsestäni. NLP muodostuu joukosta erilaisia menetelmiä ja ajattelutapoja, joilla voimme tutkia ja tehostaa omaa inhimillistä viestintää ja vuorovaikutusta. Se kertoo, miten luodaan hyvä kontakti ja kuinka kommunikointi toimii. Elämme jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiimme ja ympäristöömme, ja siksi on tärkeää ymmärtää, miten asiat tapahtuvat ja miten niihin voi itse vaikuttaa. Ajattelu, tunteet, käyttäytyminen, kommunikointi, kehonkieli, puhuttu kieli, kaikki mitä teemme tai ajattelemme – NLP antaa työkaluja näiden kehittämiseen ja ymmärtämiseen. Minulle arvokkainta koulutuksessa on ollut lisääntynyt tietoisuus itsestäni ja ympäristöstäni – mahdollisuus nähdä ja havainnoida maailmaa aivan uusin silmin, ymmärtää itseäni hiukan paremmin, ja työskennellä upeassa ryhmässä, jolta olen saanut aivan valtavasti kokemusta, tietotaitoa sekä tukea. Lähden jatkamaan matkaani eteenpäin elämässä NLP Practitioner -polkuni päätöksen jälkeen reppu täynnä työkaluja, joilla voin yhä kehittää omaa ajatusmaailmaani, arvojani, uskomuksiani sekä toimintamallejani!

nelli_omakuva_blogiin

Kirjoittaja Nelli Asikainen on avoimen uteliaasti elämää, vuorovaikutusta ja NLP:tä analysoiva helsinkiläinen viestintäassistentti, joka rakastaa kieliä, kulttuuria ja jatkuvaa uuden oppimista. Hän valmistui NLP Practitioner -koulutuksesta toukokuussa 2015.

 

 

 

Lue Nellin NLP-polullani-blogisarjan aikaisemmat osat!

4. Matkan varrella,

3. Miten käytämme kieltä?

2. Läsnäolo vuorovaikutuksessa

1. Ajatuksen voimalla?

Lähteet:

Kielitoimiston sanakirja (2014). www.kielitoimistonsanakirja.fi.
Tieteen termipankki (2015). tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu 

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!