Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

5 syytä syventyä mentaaliseen valmennukseen

shutterstock_224898991

Kaikessa valmentamisessa mentaaliset tekijät ovat läsnä. Tämän vuoksi taitava valmentaja ottaa myös mentaaliset työkalut haltuun.

Mentaalinen valmennus on tehnyt tuloaan jo pitkään. Urheilijat ovat käyttäneet mentaalista valmentautumista suorituskyvyn parantamiseen ja pari-kolme vuosikymmentä. Perässä on seurannut yrityselämä, jossa johtajia ja myyjiä on koulutettu rahanteko aikeissa kehittämään vuorovaikutus –ja johtamisosaamista.

Niin kauan kuin muistan, on sanottu, että ”korvien väli ratkaisee!”. Korvien välillä tarkoitetaan muun muassa mentaalisia mielentaitoja, joita kehittämällä tiedot, taidot  ja kyvyt valjastetaan palvelemaan henkilökohtaisia tavoitteita, arvoja sekä unelmia. Mentaalinen valmennus, kuten mikä tahansa kehitykseen pyrkivä toiminta on tavoitteellista. Joskus tavoitteena on pyrkiä pois jostakin haitallisesta ajastus, tunne –tai toimintamallista ja toisaalla tavoitteena on oppia uusia rutiineja ja taitoja.

Mentaalinen valmennus on tullut jäädäkseen osaksi personal trainingiä , valmentamista ja coachingia. Kokosimme listan viidestä syystä syventyä mentaaliseen valmennukseen.

  1. Muutosprosessi

Valmennettava ottaa yhteyttä valmentajaan henkilökohtaisen muutospyrkimyksen vuoksi. Valmennuksen taustalla on siis aina tahto ja tavoite tehdä muutoksia. Toisin sanoen nykytila ei tarjoa valmennettavalle riittävässä määrin tyydytyksen kokemuksia.

Valmentajan tulee hallita muutosprosessi. Valmentaja, joka tuntee muutosprosessin, voi olla valmennettavan muutosprosessissa aina askeleen edellä ja siten ohjata valmennettavaa oikeaan suuntaan tasapainoisesti ja turvallisesti.

Muutos on aina stressitekijä. Niinpä valmentajana toimivan muutosammattilaisen tulee hallita myös stressinhallintaan ja säätelyyn liittyvät lainalaisuudet.

  1. Stressi

Elämä on jatkuvaa stressin säätelyä. Ihminen ei voi välttää stressiä, eikä se ole hänen edukseenkaan. Stressi esiintyy arjessamme monella tasolla.

Fysiologista stressiä aiheuttavat esimerkiksi heikko fyysinen kunto, huonot ruokailutottumukset tai liian vähäinen ja heikkolaatuinen uni.

Sosiaalista stressiä aiheuttaa vuorovaikutustilanteet, joissa olemme koko hereilläoloajan. Silloinkin, kun emme ole kontaktissa toisiin ihmisiin, vuorovaikutamme itsemme kanssa. Heikot vuorovaikutustaidot sekä epäbalanssi itsensä kanssa (heikko itsetunto, jne) aiheuttavat emotionaalista stressiä.

Eksistentiaalista stressiä aiheuttaa mm. etäisyys omiin arvoihimme ja merkityksellisten asioiden puuttuminen elämässämme. Koska maailma muuttuu entistä kiivaammalla tahdilla, perinteiset arvot joutuvat ristiriitaan. Samalla virikkeiden ja mahdollisuuksien määrä on niin valtava, että voi olla vaikeaa löytää kiinnepistettä, jota merkitykseksi tai kutsumukseksi kutsutaan, ja joita kohden turvallisesti ja rauhallisin mielin voimme nojata.

  1. Tavoitteenasettelu

Uskon, että kaikki valmentajat ovat törmänneet valmennettaviensa epärealistisiin tavoitteisiin (ja kyllä niitä epärealistisia tavoitteita on meillä valmentajillakin). Epärealistiset tavoitteet eivät ole kenenkään etu. Valmentajalla tulee olla näkemystä ja kokemusta, jotta valmennettava voi rauhallisin mielin ja onnistumiskokemuksia keräten matkata kohti tavoitteitaan.

Tavoitteenasettelu on prosessi. Tämä usein unohtuu valmennettavalta. Vain prosessin tuntemalla voi toistuvasti tehdä asioita, jotka pitävät suunnan kohti tavoitteita ja unelmia. Se, että valmennettava ei ole aiemmin onnistunut tavoitteissaan, johtuu siitä, että hän on poikennut harhapolulle (väärä tieto tai toiminta), joka on etäännyttänyt häntä tavoitteen suunnasta.

  1. Motivaatio

Motivaatiota ei voi kaataa kenenkään ”niskaan”. Valmentajan tehtävänä onkin motivoida valmennettavaa motivoimaan itseään. Tällöin valmennettava ei ole jatkuvan ulkoisen motivoinnin varassa. Taitava valmentaja auttaa valmennettavaa löytämään parhaat motivoitumistyylit ja motivaation lähteet. Taitava valmentaja löytää valmennettavan arjesta myös motivaatiota estävät tekijät.

Kaikki asiat, mitkä liittyvät motivaatioon, olipa ne ajatuksia, tunteita tai toimintaa, ovat taitoja. Ja kaikki taidot ovat opittavissa.

  1. Ajatus -> tunne -> toiminta. Tunnista syy-seuraussuhteet! 

Kognitiivisen psykologian yksi perusolettamuksista on ajattelun, tunteiden ja toiminnan välinen vuorovaikutus. On tiedetty jo pitkään, että uskomukset ohjaavat ihmisen havaintoja ja toimintaa. Uskomukset, jotka vahvistavat itse itseään vahvistavat tunteita, joihin ajattelu salakavalasti kytkeytyy. Tunteet virittävät ihmisen toimimaan. Uskomusten ja ajatusten suunnassa.

Mentaaliset taidot hallitseva valmentaja havaitsee valmennettavan nykyisen käyttäytymisen ja ajatusten välisen yhteyden. Työkaluna valmentaja voi hyödyntää esimerkiksi NLP:ssä käytettävää mallittamista. Mallittamisessa puretaan auki haitallinen (tai hyödyllinen) toimintamalli. Atomeiksi purettu toimintamalli voidaan uudelleen ohjelmoida lisätyökaluilla.

Loppukaneetti:

Itselleni henkilökohtaisesti mentaalisiin taitoihin huomioin suuntaaminen on tarkoittanut valmentajana kehittymistä. Osassa mentaalisista työkaluista astutaan vahvasti  epämukavuusalueelle, johon rohkaisemme myös valmennettavaa vierailemaan. Vaikka mentaaliset taidot ovatkin taitoja, joita erilaisten työkalujen avulla toteutetaan, pääsee mentaaliset taidot oikeuksiin vasta kun valmentaja on itse käytännössä menetelmät kokeillut.

Edellä pieni maistiainen ja vain pintaraapaisu siihen, mihin mentaalinen valmennus taipuu personal trainerin arjessa.

Mikäli mentaalinen valmennus käytännön tasolla kiinnostaa, niin personal trainereille ja valmentajille räätälöity mentaalisen valmennuksen koulutusohjelma käynnistyy Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Katso lisätiedot True Hearts NLP Finlandin NLPT –koulutusohjelmasta täältä: https://www.truehearts.fi/palvelumme/next-generation-nlpersonal-trainer

Mentaalisin terveisin,

Lasse

 

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!