Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Halu, tarve vaiko arvo?

Ihminen tiedostaa usein sen, mitä haluaa, muttei läheskään aina sitä, mitä tarvitsee. Tarve ei toisaalta kerro sitä, mitä arvostaa ja mikä lopulta elämässä on tärkeää. Halujen, tarpeiden ja arvojen kyllästämässä maailmassa on välillä vaikeaa pitää suunta kirkkaana ja osata ohjata omaa toimintaa tietoisesti niiden tuhansien ja taas tuhansien yllykkeiden meressä, mitä päivittäin kohtaamme.

Kun tavoitteenasi on laihtuminen, onko se pohjimmiltaan halu vai tarve? Haluatko toisin sanoen olla laihempi (tai kiinteämpi), jotta kokisit mielihyvää ja tyytyväisyyttä entistä enemmän. Haluaisitko näyttää hyvältä katsoessasi peiliin?

Vai onko sinulla todellinen tarve laihtua? Onko niin, että jokin terveydelle tärkeä leikkausoperaatio jää toteutumatta, ellet laihdu ensin tietyn kilomäärän verran? 

Haluja ovat mm:

  • sokerinen herkku

  • nautintoaineet

  • netissäsurffailu

  • riippuvuudet

Halun taustalla on mielihyvä. Siis tunne, jota kaipaat välittömästi. Nykypäivän vitsaus ovat nopea laihtuminen tai nettiriippuvuus. Aivot ja keho suorastaan huutavat somesokeria ja kun mielihyvän tunne on voimakas, sinun on vaikea vastustaa kiusausta. Aivojesi tunnekeskus on kaapannut koko elimistösi ja järki on tullut sivuutetuksi. Olet tällöin halukoukussa kiinni. Jokainen klikkaus nettiin upottaa koukun syvemmälle kitusiin, niin että somettamisesta on lopulta vaikeampi ja vaikeampi päästä eroon.

Tarpeet halujen taustalla

Tunteemme heijastelevat tarpeitamme. Kun koemme jonkun tunteen (jota pidämme yleensä negatiivisena), kertoo se usein siitä, että jokin tarve ei ole tyydyttynyt. Tunteet ovatkin linkki tarpeisiimme.

Halut ovat symboleja sille, mitä tarvitset. Kun haluat laihtua, voi sinulla olla syvä tarve tulla nähdyksi. Nähdyksi tulemisen kaipuu on niin kova, että koitat pakkomielteisesti laihtua, sillä uskot itse, että vain hoikkana olet muiden silmissä arvokas. Pakonomainen halu päästä vyötäröllä olevista kiloista eroon motivoi sinua väsyneenäkin tsemppaamaan salille.

Tarpeet perustuvat pohjimmiltaan fysiologisiin ja psykologisiin tarpeisiin. Kun kärsit energiavajeesta, herää sinulla aito fysiologiseen tarpeeseen perustuva näläntunne. Kun koet jääväsi työporukan ulkopuolelle, syntyy sinulle tarve etsiä liittymisen kokemus jossakin toisaalla. Toisinaan tarpeiden lähettämä tunneviesti on niin epäselvä, ettei sen sanomasta ole helppoa saada selvää. Tunnevajetta paikataankin usein syömällä, vaikka syli hoitaisi todellista tarvetta paremmin.

Arvot ovat toimintaa ohjaavia periaatteita

Arvot kertovat siitä, mitä elämässämme arvostamme niin paljon, että haluamme vaalia niitä päivittäisillä teoilla. Arvot vastaavat kysymykseen, mikä minulle on tärkeää ja miten haluan valitsemiani tärkeitä asioita vaalia?

Voin arvostaa parisuhdetta yli kaiken. Haluan vaalia parisuhdetta kunnioittavasti ja vastavuoroisesti. Olen siis ilmaissut sen, mille haluan rajallisen aikani pyhittää.

Kun väitän, ettei minulla ole aikaa parisuhteelle, vaikka vasta viime viikolla kurssilla kirjasin sen ”oman elämäni tärkeimmät asiat” –listalla ykköseksi, kyse on siitä, että psykologiset syyt estävät minua omistautumasta kunnioittavalle ja vastavuoroiselle parisuhde arvolle. Psykologisten esteiden lisäksi muista arvoista johtuvat ristiriidat saattavat ryöstää aikaa parisuhteelta. Ristiriidan tunnistaa yleensä siitä, että tekipä mitä tahansa, on sellainen tunne, että pitäisi olla toisaalla.

Arvoihin liittyvät psykologiset esteet ovat hyvin usein omiin rajoittaviin uskomuksiin tai mielihyvään (halu) liittyviä esteitä. Vaikka olen suunnitellut käyttäväni enemmän aikaa parisuhteelle, haluihin perustuvat mielihyväkoukku saa minut jatkamaan netissä riippumista. Halut ovat näin ollen useimmiten arvotiellä olevia esteitä.

Älykkyyttä on tunnistaa arvojen, tarpeiden ja halujen väliset erot. Viisautta on osata toimia tavalla, joka eheyttää ja palkitsee sisäisellä tyytyväisyydellä, ei ainoastaan mielihyvällä.

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!