Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Mentaalisesti tasapainossa

uskomukset

”Mēns sāna in corpore sānō”. Terve sielu terveessä ruumiissa. Näin on aikoinaan todennut roomalainen satiirikko ja runoilija Juvenalis. Kun puoli miljoonaa suomalaista popsii masennuslääkkeitä ja miljoona suomalaista Kelan korvauksen piirissä olevia psyykenlääkkeitä, puolet suomalaisista on ylipainoisia ja/tai fyysisesti heikkokuntoisia, on Juvenaliksen riimitys kova tavoite useammalle meistä.

Heikentyneeseen fyysiseen kuntoon on olemassa suosituksia. Ja moni meistä kyllä tuntee ne. Työikäisen tulisi suositusten mukaan harjoittaa 2,5 tuntia aerobista liikuntaa viikossa ja tämän lisäksi suorittaa pari kertaa viikossa lihaskuntoa kehittävää harjoittelua.

Entäs se terve sielu sitten? Kyllä joo, liikunta toimii tutkitusti myös mentaalisena lääkkeenä, etenkin, jos kokemukset liikunnasta ovat myönteisiä. Liikunta tietenkin voi myös horjuttaa psyykeen tasapainoa. Liiallinen vertailukeskeisyys, johon liittyy minäkuvan häiriöt, jatkuva suorittaminen, negatiiviset kokemukset liikunnasta ja voimavaroihin nähden liiallinen liikunta voi heikentää myös mielenterveyttä.

Kun kysyn ihmisiltä, miksi he harrastavat liikuntaa, on vastaus usein se, että ”liikun, jotta pääkoppa pysyy kasassa”. Minusta liikunnan motiivi on tällöin hyvä. Ja toisaalta olen erittäin huolissani. Kääntäen tilanne on siis se (ja tämä on tulkinta), että jos henkilö ei syystä tai toisesta harrastakaan liikuntaa, hänen oma käsitys on, että hänen psyyke ei pysy balanssissa. Aika ohuen langan varassa on mielenterveys, jos todella näin on tilanne.

Mentaalisia täsmäharjoituksia

Monella tuntemallani ihmisellä on sellainen käsitys, että mieltä ei voi treenata. Itsekin ajattelin nuorempana, että minä nyt olen ajatukseni ja tunteineni sellainen kun olen, enkä muuksi muutu. Myöhemmin uskomukseltani katkaistiin siivet. Sain tietää, että mieltä voi treenata, ihan samalla tavalla kuin fyysistä kehoakin. Ja että mielen harjoitukset vaikuttavat myös kehon fysiologiaan, somaattisia reittejä pitkin. Wau!

Mahatma Gandhi on joskus sanonut:

”Your belief become your thoughts; your thoughts become your words; your words become your actions; your actions become your habits; your habits become your values; and your values become your destiny”.

Taas kerran Wau!

Ymmärsin, että ajatusteni, sanojeni ja tilanteen, jossa olen nyt, välillä on syy-seuraussuhde. NLP:ssä ajatellaan muun muassa siten, että ajatukset ja arvot, joita minulla on, vastaavat käsitystä siitä, kuka minä ajattelen itse olevani. Ajatukseni vaikuttavat siis koettuun identiteettiini. Samalla uskomukset ohjaavat havainnointikykyäni. Siirrän tarkkaavaisuuteni asioihin, jotka tukevat olemassa olevia uskomuksiani. Havaintojen perusteella teen tulkintoja, jotka vaikuttavat siihen, mitä lopulta päädyn tekemään. Kolmannen kerran; WAU!

Kun minulta kysytään, mikä olisi nopein ja tehokkain tapa vaikuttaa omaan mielenterveyteen, vastaukseni kuuluu; seuraa omia uskomuksiasi. Niitä löydät sisäisestä puheestasi (esim. ”olenpa tyhmä”) sekä sanoistasi, joita vuorovaikutuksessa käytät. Useimmat uskomuksista ovat niin itsestään selvyyksiä, että emme niitä osaa edes noteerata kunnolla. Ne rajoittavatkin henkistä kasvuamme ei-tietoiselta tasolta käsin.

Toinen nopea mentaalinen täsmätreeni on seurata omia tunteita. Tunteet ovat käyttäytymisen moottoreita. Tunteet virittävät kehon fysiologian ja aktivoivat meidät toimimaan. Sekin, että olet jaksanut lukea postausta tähän asti kertoo tunteistasi sen, että kiinnostuksen tunteesi on riittävän voimakas aktivoimaan lukemista.Mikäli sinulla on haitallisia tapoja tai käyttäytymismalleja, seuraa näissä toistuvissa tilanteissa, mitkä tunteet aktivoituvat ennen varsinaista toimintaa.

Tunteille on tyypillistä niiden informaatioarvo. Tunteiden tehtävä on tehdä tietoiseksi niiden sisältämä informaatio. Tietoiseksi tekeminen tapahtuu käyttäytymisen tasolla. Se, mitä päädyt tekemään, on seurausta ajatuksista sekä uskomuksista, jotka käynnistävät tunteita, joihin reagoimme fysiologisesti.

Helppoa ja loogista, eikö vaan! No, kuulostaa siltä, mutta omien uskomuksien kiinniottaminen ja narauttaminen ”rysän päältä” vaatii aluksi viitseliäisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kannattaa ajatella, mitä ja miten kannattaa ajatella!

Mentaalisen harjoittelun tavoitteena on osaltaan pitää mieltä (psyykettä) tasapainossa. Silloin kun mieli kyntää pohjamudissa, voimme tietoisilla harjoituksilla ja tekniikoilla saattaa sekä ajattelu, että tunteet ja mieliala polulle, jossa omaan hyvinvointiin liittyviä järkeviä ja motivoivia päätöksiä on helpompi tehdä.

Mentaalisin terveisin,

Lasse Seppänen

Lasse Seppänen

Lasse Seppänen on mentaalisen personal trainingin uranuurtaja

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!