Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Motivaatio: mitä voimme oppia 4 -vuotiaalta?

thumb_2016-01-12 10.27.57_1024

Lasta inspiroiva ympäristö voi näyttää tältä. Miltä sinun luovuutta ja motivaatiota tukeva ympäristö näyttää?

Kun 4 -vuotias herää aamulla sängystä, hän tuskin ajattelee, että ”perhana, kun pitää tänäänkin taas leikkiä!”. Kun 40- vuotias herää aamulla sängystä, ensimmäinen ajatus yleensä ei ole leikki. Kuitenkin voimme ajatella elämäämme leikkinä, sillä leikin anatomiaa opiskelemalla voimme löytää sisäisen motivaation liikuntaan ja työhön.

Onko lapsella leikin suhteen ajatuksia; ”minun pitää leikkiä?”, ”kunpa saisin itseäni niskasta kiinni!”,” no, minä nyt leikin, kun se on niin trendikästä”, ”leikin, jotta saan isältä palkinnoksi keksin”.

No entäpä, onko aikuisella liikunnan tai työn suhteen samankaltaisia ajatuksia? Itselläni on ainakin ollut. Voin kuitenkin kertoa, että edellämainitut ajatukset ovat unelmien, tavoitteiden ja täysipainoisen elämän käsijarruja. Ne ankkuroivat meidät lukkiutumaan valmiiksi käsikirjoitettuun kohtaloon. Senpä vuoksi niistä on hyvä päästä eroon. Yksi tapa vapautua laiskuuden kahleista on alkaa ajattelemaan ja toimimaan kuin 4-vuotias.

Mitkä ovat lapsen toiminnan moottoreita? Mitkä tekijät saavat innostuksen glykogeenit palamaan roihulla? Listasin oman TOP Sevenin.

1.Imitointi

Lapsi oppii maailmasta seuraamalla ympäristöään. Kun lapsi katsoo muiden veljiensä ja siskojensa iloista touhua, aktivoituu hänen aivoissaan peilisolujen kautta samat toiminnot, kuin ympäröivillä ihmisillä. Samat motoriset liikemallit käynnistävät lapsen toimimaan samalla tavalla kuin muut kiinnostavat tyypit. Hän altistaa itsensä myös tunnekaappaukselle, jossa voimakkaat ilon tunteet sytyttävät hänet toimimaan ja kutsuvat leikkiin mukaan. Kyllä aikuisenkin peilisolut toimivat, mutta kun lapsi toimii mielihyvän kautta, hän tempautuu mukaan kiinnostavaan toimintaa.

”Aikuinen puolestaan on järki-ihminen. Hän punnitsee sitä, häpäisenkö itseni, mokaanko tai mitä minusta ajatellaan, ennen kuin toimii. Useimmiten jättää omien ajatusten johdosta toimimatta. Emme siis anna tsäänssille mahdollisuutta”.

2.Unelmointi

Lapsi unelmoi. Niin unelmoi myös aikuinen. Suurin ero on kuitenkin se, että lapsi pyrkii toimimaan unelmiensa mukaan. Aikuinen sen sijaan jatkaa unelmointia. Paitsi poikkeavat yksilöt, kuten Walt Disney. Hän oli Driimeri (dreamer) ja tietenkin myös paljon muuta. Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Unelmat luovat sisäisen reittikartan päämäärälle. Unelmointi värittää tulevaisuutta ja antaa mahdollisuuden ajatella toiveikkaasti.

”Menestys on kykyä olla menettämättä innostustaan toistuvista epäonnistumisista huolimatta.

— Winston Churchill

3.Inspiraatio

Lasta on vaikea pitää aisoissa, koska mielihyvä ja tunnetoiminnot ovat niin voimakkaita. Vähäisemmän harkinnan johdosta lapsi tempautuu mukaan toimintaan ja hänelle syttyy mitä mielettömämpiä ajatuksia leikin mahdollisuuksista. Rajoja ei juuri tunnu olevan. Pallo voi yhtäkkiä muuttua sammakoksi tai pyykkipoika lentokoneeksi. Inspiraatio ruokkii itse itseään. Inspiraatio seuraa unelmoinnin jalanjälkiä.

Voisimmeko me aikuiset muuttaa liikunnan luonnetta niin, että se se inspiroisi meitä ja kutsuisi puoleensa?

4.Fiilis

Fiilis on lapsella kaikki kaikessa, koska mielihyvän kokemukset ohjaavat häntä niin vahvasti. Entä jos me aikuiset ajattelisimme liikuntaa mielihyvän kokemuksen kautta? Lähtisimmekin liikkeelle siitä, että mikä liikunta tuottaa eniten mielihyvää? Mikä liikunta siis antaa suurimman tunnepalkkion? Meidän aikuisten ongelma on se, että luovutamme liian aikaisin. Kun lapsi ei saa joululahjaksi toivomaansa Turtles miekkaa, hän taikoo sen omasta sählymailasta tai vanhempien vaateripustimesta. Totuus on se, että kun löydämme liikuntalajin, joka palkitsee meitä toistuvasti mielihyvällä, olemme koukussa.

”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita.— Esa Saarinen

5.Tahto

Oma tahto näyttelee ikävaiheittaan pienempää tai suurempaa osaa lapsen kehityksessä. Erityisen voimakasta tahtoa lapsi osoittaa 0-2 vuotiaana sekä 7-9 vuotiaana. Tahto saa meidät pysymään kiinni käytännön tasolla unelmissamme. Ihan kuten nuoret leijonat jääkiekon MM –kisoissa, emme saa luovuttaa vaikka kaveri tulee rinnalla 6 sekuntia ennen loppua tai ylipäätänsä silloinkaan, kun menee jo ”ihan kivasti”. Jokainen meistä tietää, mikä on lopputulos, kun tahtoa on riittävän paljon.

6.Ajattelu

Lapsi ajattelee paljon mukavia ja myönteisiä asioita. Usein ne tosin on aika utopistisiakin. Ainakin meidän aikuisten mielestä. Poikani, joka on 4- vuotias, sanoi eräänä iltana illallispöydässä, että ”isä, nyt minä sain neronleimauksen!”. Hän siis sai ajatuksen ja oli heti valmis toimimaan neronleimauksen suunnassa. Harmi vaan, että neronleimaus tarkoitti mäenlaskua rattikelkalla pelkästään Turtles kilpi yllään. Koitin kertoa, että nyt on ilta, pilkkopimeää, ulkona -23 astetta pakkasta ja lähin rinne on 2 kilometrin päässä. Poikani olisi siitä huolimatta ollut heti valmis toimimaan.

”Lapset harvemmin jättävät asioita vain ajatuksen tasolle. Miksi, koska he ovat nopean toiminnan joukkoja”.

7.Tarinointi

Lapset kertovat ja rakentavat tarinoita. Tarinoiden kautta lapsi kehittyy ja rakentaa minuuttaan. Tarinat lisäävät emootioita toimia ja luoda uutta. Tarinat ovat tärkeitä myös meille aikuisille. Jokainen meistä rakentaa omaa narraatiotaan sellaiseen muotoon, että se tyydyttää itseämme.

Hyvät tarinat yhdistävät. Lapset kokoontuvat kerhossa ympyrään ja kertovat toisilleen tarinoita. Niin aikuisetkin tekevät kokouspöytien äärellä. Emme usein huomaa, kuinka kuulemamme ja kertomamme tarina vaikuttaa meihin. Uskottava tarina rakentuu kuitenkin tietoisesti. Upea tarina taas pohjautuu omiin unelmiin, haaveisiin ja tavoitteisiin.

”Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta kuunnella, innokkuutta oppia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua.— BJ Gallagher

Aikuisten oikeesti, otetaisiinko oppia hieman oppia lapsilta? Ei oppiminen ei ole yksi suuntaista. Ei se mene niin, että me kerromme lapsille, miten asiat pitää tehdä. Samalla unohtaen, kuinka kekseliäitä, unelmoivia ja innostuneita olemme itse joskus olleet. Eikä motivaatio löydy ulkopuolelta, se löytyy kääntymällä hetkeksi sisäänpäin.

T: Lasse

Lasse, HiRes-10

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!