Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Neljä muutosta vauhdittavaa mentaalista taitoa

Väitän, että seuraavien neljän mentaalisen taidon oppiminen ratkaisee pelin, jota muutokseksi kutsutaan. Näiden väittämien tueksi on paljon käyttäytymistieteissä tutkittua tietoa, erityisesti kognitiivisen psykologian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian puolelta.

Nämä neljä tekijää ovat: taito mentalisaatioon, taito erottaa mieli itsestä, taito ottaa etäisyyttä ajatuksiin ja tunteisiin sekä taito olla tietoinen.

Taito mentalisaatioon

Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä pitää mielessä mieli, niin oma kuin toisen. Mikäli ihminen ei hallitse mentalisaatiokykyä, hän on kyvytön ennakoimaan niin omia kuin toisenkin reaktioitaan. (Fonagy 1991)

Mentalisoitumisen tavoitteena on auttaa ihmistä kiinnittämään huomiota oman mielen lisäksi myös toisen ihmisen mieleen, samanaikaisesti. Tämä on tärkeää, niin vuorovaikutustyötä tekeville ihmisille työelämässä kuin meille kaikille siviili-elämässä.

Toisen ihmisen ymmärtäminen sillä tavalla kuin hän itse ymmärtää itseään parantaa keskinäistä vuorovaikutusta. Syntyy molemmille osapuolten välinen kontakti ja tunne siitä, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.

Taito erottaa mieli itsestä

Minä en ole yhtä mieleni kanssa. En ole siis sama asia kuin mieleni. Kun havaitsen sisäistä puhetta, ajatuksia tunteita ja tuntemuksia, tiedän, että ne ovat mieleni tuottamia. Mutteivät ne ole yhtä kuin minä.

Keskiajalla luultiin, että meissä asuu pieni mies nimeltä Homongulus. Vaikka sen sijaintia meissä ei koskaan osattu paikantaa, ajateltiin että Homongulus oli se, joka meille höpöttää. Vaikka ajatus Homonguluksesta ei ole totta, on siinä pieni itukin. Nimittäin meissä on mielestämme erotettava osa, havainnoiva ja tarkkaileva minä, joka voi havainnoida mitä mielessä tapahtuu.

Nykypäivän ongelmia aiheuttaa mieleen samaistuminen. Siis se, että uskon kaikki ajatukset sekä tunteet, jotka mielessä herää. Pidän niitä myös täysin totena ja puolusteltavana. Esimerkiksi mielihaluun syöminen johtuu mieleen samaistumisesta: minussa herää mielihalu syödä suklaadonitsi ja halun pohjalta käteni kurkottaa donitsiin ja pian makustelenkin sen suklaakuorrutteista pintaa. Nam.

Taito ottaa etäisyyttä ajatuksiin ja tunteisiin

Kyky havainnoida ajatuksia ja tunteita ikään kuin etäältä, parantaa mahdollisuuksia olla reagoimatta niiden pohjalta. Kun olen havainnoivassa tilassa, voin huomata että mieleeni nousee jokin ajatus ja huomaan, että se myös hetken päästä katoaa mielestä. Ja tilalle nousee jokin toinen ajatus. Samoin tunteiden kanssa. Huomaan jonkin tunteen nousevan ja häviävän ihan hetken päästä. Kun harjoitan kykyä tarkkailla, huomaan että jatkossa tulen kyseenalaistaneeksi syntyvät ajatukset ja voin ottaa sekä ajatukset, että tunteet kiireettömämmin vastaan.

Kykyä tarkkailla etäältä ajatuksia ja tunteita voi harjoitella kaiken aikaa. Ja se on hyödyllistä, sillä se kehittää samalla aiemmin mainittua mentalisaatiokykyä sekä vähentää mieleen samaistumista.

Taito olla tietoinen

Tietoisuus –eli mindfullness taidot ovat nykytrendi mentaalisesta valmentautumisessa. Eikä tietoisuustaitoa suotta pidetä keskeisenä mielen lujuutta edistävänä ja toisaalta mielenterveyttä suojaavana tekijänä. Mindfullnessin ympärille on kehittynyt erilaisia metodeja ja sovelluksia.

Tietoisuustaitojen kehittyessä olet enemmän läsnä, kykysi mentalisaatioon on parempi (jopa edellytys), kyky havainnoida ajatuksia, tunteita ja kehontuntemuksia paranee ja voit hyväksyä paremmin sen, mitä juuri tällä hetkellä tapahtuu.

Tutkitusti tietoisuustaitoharjoittelu kehittää mm:

  • keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta
  • paineidensietokykyä
  • suorituskykyä psyykkisessä ja fyysisessä työssä
  • kivun ja epämukavuuden sietokykyä (mm. Kabat-Zinn 1985)
  • mielialojen ja vireystilan säätelykykyä
  • impulssien kontrollia (kuten tunnesyömistä) (mm. Marlatt 2007)
  • psyko–fyysistä terveyttä (mm. Williams 2007)

Mielestäni yllämainitussa listassa olevat tekijät ovat hyvin usein valmennustyön arjessa kohtaamiamme ilmiöitä (saati sitten siviilielämää) ja sen vuoksi meillä olisi hyvä olla työkaluja ja taitoja niiden kanssa työskentelyssä. Etenkin kun menetelmät näiden teemojen kanssa ovat tutkittuja ja toimiviksi havaittuja.

Artikkelin kirjoittaja Lasse Seppänen on mentaalivalmentaja, puhuja, kouluttaja sekä tietokirjailija, joka käyttää valmennustyön viitekehyksenä Hyväksymis –ja omistautumisterapiaa (HOT), Neuro –lingvististä ohjelmointia (NLP), kognitiivisen käyttymisterapian teorioita sekä urheilypsykologian teorioita.

 

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!