Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Nyt jos koskaan…

uskomukset

Uuden opetussuunnitelman sisäänajo on kiivaimmillaan. Me opettajat haemme uusia toimintamalleja, kehittelemme uudenlaisia oppimistilanteita ja yritämme riittää kasvavissa vaatimuksissa. Arkityö luokissa on tönäisty pois tutuilta raiteiltaan.  Huoli oppilaiden oppimistuloksista ja etenemisestä kasvaa, kun vanha johdonmukaisuus on kateissa. Ei pitäisi opettaa ryhmää samantahtisesti, mutta kun VilleKaisa ei pääse työskentelyssään alkua pitemmälle, eikä opettaja ehdi jokaisen viereen… Kuka hallitsee prosessit ja kokonaisuudet? Miten arviointi suhteutuu oppilaan oppimiseen? Loikataanko digiä vai sähköistääkö sähköiset välineet myös ilmapiirin, kun linkit eivät avaudu, yhteydet eivät toimi ja sähköiset materiaalit ovat vielä kehittelyasteella? Mihin ollaan menossa?

Kuka pelkää uutta opetussuunnitelmaa?

Opettajuus puhuttaa- opettajan identiteetti voi olla kateissa.  Kuka minä olen opettajana ja miten toimin? Jos minulle tärkeät asiat täytyy muuttaa, eivät suomalainen perusopetusjärjestelmä ja ammattitaitoni kohtaa. Opettajahuoneen keskustelut paljastavat karun totuuden: “Oletteko ajatelleet, että ainakin puolet opettajakunnasta sivuaa ajatusta alan vaihtamisesta lähes päivittäin? Monesti huumorin pilke silmäkulmassa, noin niinkuin vitsinä, mutta…”

Nyt jos koskaan on aika tukea opettajien jaksamista kirkastamalla heidän ammattiosaamistaan ja voimaannuttamalla kokemusta itsestään sekä omista voimavaroistaan. Opettajuus on mitä suurimmassa määrin ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, samalla kun ihmiset tulevat näkyväksi toistensa kautta. Digiloikan rinnalla on annettava tilaa kohtaamisiin.

Oppimisen ytimessä

Rakentavan vuorovaikutuksen ytimessä on oman hyvän tilan säilyttäminen. Kun ihminen on yhteydessä omiin tunteisiinsa ja voimavaroihinsa, luo se pohjan onnistuvalle vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Opettajan hyvä tila ja usko omiin kykyihin viestii oppilaiden peilisoluille, että heistäkin voi löytyä samoja piirteitä. Paras versio jokaisesta ihmisestä pääsee esiin kannustavassa ilmapiirissä. Luokan ilmapiiri on sen jäsenten luoma systeemi. Opettajan merkitys on huomattavan suuri. Tämän vuoksi opettajan luottamus omaan opettajuuteensa ja kykyihinsä on avainasemassa.

Next Generation NLP:n keinoin voidaan vahvistaa pystyvyyden kokemuksia ja lisätä tietoisuutta olemassa olevista taidoista. Hukassa olemisen tunteen sijaan voidaan löytää merkityksellistä suuntaa. NLP tarjoaa välineitä tarkastella omia arvoja ja uskomuksia, lisätä tietoisuutta tunne- ja vuorovaikutustaitojen ohjaamiseen sekä löytää keinoja motivoimiseen ja motivoitumiseen. Tieto siirtyy toiminnaksi kokemusten kautta. Ei riitä se, että tietää mitä pitäisi tehdä. Tärkeintä on löytää se, miten tehdään. Omalla tavalla ja itselle sopivasti.

Parhaimmillaan kehittäminen ja kehittyminen voi olla innostavaa, motivoivaa, luovaa, energisoivaa ja suoda kokemuksen merkityksellisyydestä. Tämä välittyy lapsiin ja nuoriin, ja antaa lupauksen elämän mielekkyydestä. Mihin suuntaan perusopetusta halutaan viedä?

 

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!