Blogi

Aito kasvu alkaa sydämestä

Tekeekö personal trainer itsestään tarpeettoman?

Muistan opiskeluvuosiltani lauseen, joka jäi elävästi mieleeni. ”Hyvä personal trainer tekee itsestään tarpeettoman!”. Vuosia pidin kyseistä lausetta –ainakin osittain – totena. Kunnes toistuvasti törmäsin asiakkaisiin, sekä omiin että kollegoiden, jotka olivat muutamia kuukausia valmennussuhteen jälkeen palanneet vanhoihin tottumuksiin. Nyt olen väittämästä osittain eri mieltä.

Ainakin täsmentäisin lausetta. Oma versioni on:

Taitava personal trainer tekee itsestään väliaikaisesti tarpeettoman”.

Perustelut väittämääni ovat seuraavat:

1. Ihminen on tavoitteiden suhteen uudelleenlatautuva

Saavuttaessamme tavoitteemme, olipa kyseessä liikunnallinen tai työhön liittyvä tavoite, pohdimme jo mielessämme, että mikähän olisi seuraava tavoite?

Olemme tavoitteellisuuden suhteen jatkuvassa tyytymättömyyden tilassa. Aina on asioita, joissa haluamme olla parempia tai saada aikaan jokin muutos. Olla parempi tai taitavampi tarkoittaa sitä, että meidän on kehityttävä tasolle, jossa emme ole aiemmin vierailleet.  Koska kyse on matkasta epämukavuusalueelle, turvaudumme helposti haasteiden edessä ulkopuoliseen apuun. Jos tavoitteet liittyvät liikuntaa, niin mikäpä sen luonnollisempaa kuin olla yhteydessä tuttuun valmentajaan, jonka palveluun olemme aiemmin olleet tyytyväisiä.

2. Personal trainer valmentaa liian usein ainoastaan asiakkaan tietoista ”tasoa”

Niin kauan kuin personal trainer pitäytyy ainoastaan tiedollisella (informaatio) sekä liikunta –ja ravitsemustaitojen tasolla, asiakas on riippuvainen ulkoisesta tuesta. Tämä johtuu siitä, että faktatulva tulee henkilön ulkopuolelta, eikä fakta saa aikaan myönteistä kokemusta liikunnasta. Tiedosta kokemukseen on mahdoton matkata, varsinkin jos liikunnasta ei ole tottunut nauttimaan ja saavuttamaan sen avulla myönteisiä kokemuksia.

Vasta kun asiakas oppii toimimaan käyttäytymistä ohjaavien ajatus –ja tunnemallien avulla, vapautuu hän ulkoisen ohjauksen riippuvuudesta.

Muutos ei tapahdu pelkästään toimintaa muuttamalla eikä lisää informaatiota opettamalla. Jotta tapojen tasolla tapahtuu muutoksia ja ihminen oppii motivoimaan itseään, on hänen tiedettävä kuinka se tapahtuu. Kyse onkin kokemuksen muuttamisen taidoista. Silloin kun ihminen ei ole motivoitunut harjoittelemaan, hän voi erilaisilla tekniikoilla muuttaa kokemusta niin, että motivaatio roihahtaa.

”Taitava valmentaja osaa liikuttaa lihasten lisäksi asiakkaan mieltä”.

3. Ihminen tarvitsee valvovaa silmää

Olemme aika onnettomia johtamaan itseämme. Toiseksi, olemme hyvin riippuvaisia toisista ihmisistä. Motivoidumme helposti, kun olemme tilivelvollisia toiselle ja voimme ylpeänä esitellä saavutuksiamme toiselle henkilölle. Olen huomannut, että jo pelkästään se, että ihminen kokee kuuluvansa ohjatun valmennuksen piiriin, riittää motivoimaan ja sitouttamaan häntä treenien ja ruokavalion suhteen.

Totuuden nimissä, olemme tietenkin erilaisia. Sisäisesti motivoituva henkilö ei luonnollisesti tarvitse motivoituakseen yhtä paljon ulkoista palautetta, mutta myös sisäisesti motivoituvat tarvitsevat ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa rakentaa yhteistä tarinaa.

Uskon, että erilaiset henkilökohtaiset valmentajat ovat tulleet jäädäkseen. Erityisesti he, jotka taitaen tuottavat ihmisille myönteisiä tunnekokemuksia.

Herättikö ajatuksia? Kommentoi kirjoitusta!